Jaa itsestäsi
Hyvä lukija,
ajatuksissani on jakaminen. Tänä päivänä kaikki täytyy jakaa, tiedäthän. Usein tälle on vahvasti paikka sosiaalisessa mediassa
"Jaa ostoskorisi sosiaalisessa mediassa"
"Jaa ketä äänestät vaaleissa"
"Jaa tämä linkki"
"Jaa tämän testin tulos"
Kaikki täytyy jakaa. Ja siinä on kyllä viisauden siemen.
Sitten on ihmisen oma tahto jakaa kaikenlaista. Ihmiset jakavat esimerkiksi kuvina aamiaisannoksiaan, kadulla olleen polkupyörän, kevääseen puhjenneen kukan. Mielipiteet annetaan usein voimakkaasti kysymättäkin sosiaalisen median kautta. Siinä ei ole mitään huonoa, se on tämän päivän sosiaalisuutta ja sitä täytyy olla. Mutta onko se todellista jakamista?
Niin, mitäpä jos olisi ihan oikeaa jakamista. Tällä tarkoitan niitä tuntemuksia, ajatuksia ja mielipiteitä, jotka piiloutuvat kuoren alle liian usein. Tänä päivänä jaamme paljon itsestämme, mutta samalla peitämme itsestämme enemmän.
Omien syvimpien tuntemuksien ja ajatuksien jakaminen on pelottavaa ja vaarallista. Siinä paljastuu vähitellen kokonaan toiselle ihmiselle. Silloin on uhka, että tulee tuomituksi, ulossuljetuksi ja hyljätyksi. Mitä jos en kelpaakaan?
Mutta hyvä lukija, mitä jos käykin niin, että kun jaat osan itsestäsi toiselle, saat vastineeksi kurkistaa jonkun toisen sisimpään? Sekin on toki vaarallista ja pelottavaa, mutta mitäpä jos se onkin voimallista ja kiinnostavaa? Ehkä sinuakin kiinnostaa ystäväsi aamiaislautasen sijaan hänen todelliset ajatuksensa ja tunteet?
Ethän sinäkään häntä ajatusten ja tunteiden vuoksi ajatellut tuomita, hyljätä tai poissulkea. Hän kelpaa sinulle juuri sellaisena ja oikeastaan ymmärrät häntä paljon paremmin kuin ennen. On mahdollista päästä lähellä toista todellista ihmistä.
Kuljet vierellä, kanssakulkijana, paljon lähempänä kuin ennen. Ja ilo on molemminpuolista.
Yhdessä te kuljette, jakaen omastanne toisille tullaksenne kokonaisemmiksi ja ehyemmiksi.
ajatuksissani on jakaminen. Tänä päivänä kaikki täytyy jakaa, tiedäthän. Usein tälle on vahvasti paikka sosiaalisessa mediassa
"Jaa ostoskorisi sosiaalisessa mediassa"
"Jaa ketä äänestät vaaleissa"
"Jaa tämä linkki"
"Jaa tämän testin tulos"
Kaikki täytyy jakaa. Ja siinä on kyllä viisauden siemen.
Sitten on ihmisen oma tahto jakaa kaikenlaista. Ihmiset jakavat esimerkiksi kuvina aamiaisannoksiaan, kadulla olleen polkupyörän, kevääseen puhjenneen kukan. Mielipiteet annetaan usein voimakkaasti kysymättäkin sosiaalisen median kautta. Siinä ei ole mitään huonoa, se on tämän päivän sosiaalisuutta ja sitä täytyy olla. Mutta onko se todellista jakamista?
Niin, mitäpä jos olisi ihan oikeaa jakamista. Tällä tarkoitan niitä tuntemuksia, ajatuksia ja mielipiteitä, jotka piiloutuvat kuoren alle liian usein. Tänä päivänä jaamme paljon itsestämme, mutta samalla peitämme itsestämme enemmän.
Omien syvimpien tuntemuksien ja ajatuksien jakaminen on pelottavaa ja vaarallista. Siinä paljastuu vähitellen kokonaan toiselle ihmiselle. Silloin on uhka, että tulee tuomituksi, ulossuljetuksi ja hyljätyksi. Mitä jos en kelpaakaan?
Mutta hyvä lukija, mitä jos käykin niin, että kun jaat osan itsestäsi toiselle, saat vastineeksi kurkistaa jonkun toisen sisimpään? Sekin on toki vaarallista ja pelottavaa, mutta mitäpä jos se onkin voimallista ja kiinnostavaa? Ehkä sinuakin kiinnostaa ystäväsi aamiaislautasen sijaan hänen todelliset ajatuksensa ja tunteet?
Ethän sinäkään häntä ajatusten ja tunteiden vuoksi ajatellut tuomita, hyljätä tai poissulkea. Hän kelpaa sinulle juuri sellaisena ja oikeastaan ymmärrät häntä paljon paremmin kuin ennen. On mahdollista päästä lähellä toista todellista ihmistä.
Kuljet vierellä, kanssakulkijana, paljon lähempänä kuin ennen. Ja ilo on molemminpuolista.
Yhdessä te kuljette, jakaen omastanne toisille tullaksenne kokonaisemmiksi ja ehyemmiksi.
Kommentit
Lähetä kommentti